Uutishuone

Hirren suosio kasvaa myös julkisessa rakentamisessa. Kuvassa Kauppis-Heikin koulu Iisalmessa.
Kuva: Martti Huusko

Hirren suosio kasvaa

Hirsi on pessyt kasvonsa ja uudistanut imagonsa.
  – Hirren kysyntä lisääntyy ja markkinaosuus kasvaa. Yrityksissä on käynnissä mittavia investointeja ja tuotekehityshankkeita, Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtajana huhtikuussa aloittanut Seppo Romppainen tiivistää.
  Hirren suosion kasvun taustalla on Seppo Romppaisen mukaan monta asiaa. Yritykset ovat kehittäneet uusia hirsi- ja salvostyyppejä sekä modernia hirsiarkkitehtuuria. Hirrelle on tullut uusia käyttökohteita.

Uusien talomallien ansiosta kaavoittajien suhtautuminen on muuttunut. Hirsitalot ovat tulleet myös kaupunkeihin.
  – Kymmenen vuotta sitten omakotitaloista 11 prosenttia oli hirsirunkoisia. Nyt jo lähes joka neljäs myytävä talopaketti on hirrestä, Romppainen kertoo.
  Matalien kerrostalojen rakentamisessa hirrellä on Romppaisen mukaan paljon mahdollisuuksia.
  Hirsitaloteollisuus ry:n jäsenyritysten valmistelema uusi strategia tähtää kasvuun. Sitä haetaan viennistä, mutta kotimaassakin on kasvunäkymiä.

Puu on terveellinen materiaali

Hirrellä on Romppaisen mukaan useita etuja, joista on tutkittua tietoa. Puu vaikuttaa myönteisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Puu esimerkiksi laskee sydämen sykettä ja alentaa stressitasoa.
  – Havupuupintojen antibakteerisuus. Kyky tasata huoneilman kosteutta, minkä ansiosta hirsitalossa on hyvä sisäilmasto. Hyvä akustiikka. Puu on esteettinen ja lämmin luonnonmateriaali, joka tutkimusten mukaan vetää ihmistä puoleensa, hän listaa.
  Yksiaineisena hirsi on kosteusteknisesti luotettava materiaali, Romppainen huomauttaa.
  – Hirressä ei ole rajapintoja, joihin kosteus voisi tiivistyä ja varastoitua.

Hirrellä on hyvä hiilikädenjälki

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta kiristämällä päästöjä ei enää juurikaan voi vähentää, vaan päästöjä aiheuttavia materiaaleja pitää korvata hiilidioksidia sitovilla ratkaisuilla.
  Hirrellä on Romppaisen mukaan hyvä hiilikädenjälki.
  – Hirsi on uusiutuva. Sillä on kyky varastoida hiilidioksidia koko elinkaarensa ajaksi. Hirren valmistusprosessi on energiatehokas, sillä työstämisessä syntyvissä sivutuotteissa on enemmän energiaa kuin työstettäessä kuluu. Hirsi kestää ja sitä voi kierrättää.
  Romppainen ennakoi rakentamiseen suurta murrosta, kun hiilijalanjäljen laskenta tulee osaksi rakennuslupaa jo lähivuosina.

Hirsi on vakiintunut julkisissa kohteissa

Hirsi on tullut vahvasti myös julkiseen rakentamiseen. Suosion kasvun syynä on usein entisten rakennusten sisäilmaongelmat.
  – Hirsi on tullut julkiseen rakentamiseen jäädäkseen. Se sopii hyvin esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja hoitolaitosten rakentamiseen. Käyttö lisääntyy sitä mukaa, kun arkkitehdit yhä enemmän harjaantuvat hirsikohteiden suunnittelussa, Romppainen toteaa.
  Hirsi pärjää hintakilpailussa
  Romppaista harmittaa, että esimerkiksi kunnissa hintavertailua tehdään usein pelkästään materiaalien kesken ilman asentamisen ja pintakäsittelyn kustannuksia.
  – Hirsi on helppo ja nopea asentaa. Kun mukaan lasketaan lopulliset kustannukset, hirsi on hyvin kilpailukykyinen. Puurakentamisen etuihin kannattaa perehtyä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
  Kokemusten perusteella puurakentaminen parantaa kunnan imagoa. Romppainen kannustaakin kuntia kirjaamaan puurakentamisen strategiaansa.
  – Useat suuret kaupungit, esimerkiksi Tampere ja Turku, ovat näin jo tehneet.

 Tuulikki Huusko

Kuhmon Ikkunan liikevaihdosta 60 prosenttia tulee rakennusliikkeiltä. Monet asiakassuhteet ovat kestäneet pitkään.

Kuhmon Ikkuna satsaa laatuun ja toimitusvarmuuteen

Pekka Kallion johtama Kuhmon Ikkuna Oy täytti viime vuonna 30 vuotta. Yritys toimittaa ikkunoita kaikkialle Suomeen.

Kuhmon Ikkuna Oy:n resepti kireässä kilpailussa koostuu laadusta, yksilöllisyydestä ja toimitusvarmuudesta. Pekka ja Anja Kallion omistama yritys täytti 30 vuotta viime vuonna.
  Kuhmon Ikkuna on vahvasti mukana koko maan ikkunamarkkinoilla sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Yrityksen noin 3,5 miljoonan euron liikevaihdosta 60 prosenttia tulee rakennusliikkeiltä.
  Yrityksellä on myyntiedustajat Nurmijärvellä, Rovaniemellä ja Kajaanissa. Enin osa tuotannosta menee toisaalta Etelä-Suomeen ja toisaalta Pohjois-Suomeen, jossa lomarakentaminen pitää kysyntää yllä. Yritys toimittaa ikkunoita hirsitaloja valmistavalle Polar-Houselle.
  – Jotkut asiakassuhteet ovat kestäneet jopa parikymmentä vuotta. Sinä aikana on kehittynyt yhteinen tapa toimia ja meihin luotetaan toimittajana, Pekka Kallio miettii.
  Myös yksityiset kuluttajat ovat tärkeä asiakasryhmä. Kuhmon ja Rovaniemen lähialueella ikkunaremontti voidaan tarjota valmiiksi asennettuna. Palveluun voi tällöin sisältyä myös sälekaihdinten ja ristikoiden asennus. Asennuspalvelun hankkimista motivoi se, että verottaja hyväksyy työn kotitalousvähennyksenä.

Juhlan kunniaksi käpykakkua
Markkinatilanne on ollut koko Kuhmon Ikkunan toiminnan ajan haastava. 1990-luvun alkuvuosia leimasi kulutusjuhlien jälkeinen lama. Vuonna 2008 alkoi useita vuosia kestänyt taantuma.
  Pekka Kallio luonnehtii kilpailua erittäin kovaksi. Osa yrityksistä on joutunut lopettamaan. Toisaalta markkinoille on yritysostojen kautta viime aikoina tullut myös ulkomaisia toimijoita.
  – Vaikeista ajoista selviäminen on vaatinut todella kovaa työtä, Kallio toteaa.
  Vaikka helppoa ei ole ollut, Kalliota ei yrittäjäksi ryhtyminen kaduta.
  – Tämä on tarjonnut meille uran. Takana on pitkä ja hyvä työtaival, josta voi olla kiitollinen.
  Pekka Kallio on tyytyväinen, että yritys on pystynyt tarjoamaan työtä myös ulkopuolisille. Myynnin ja hallinnon tehtävissä toimii kuusi henkilöä. Tällä hetkellä tuotanto työllistää parikymmentä henkilöä.
  – Viimeksi huhtikuun alussa palkkasimme neljä nuorta, Kallio kertoo.
  Henkilöstö saa Pekka Kalliolta erityisen kiitoksen.
  – Yhdessä on menty eteenpäin vaikeinakin aikoina.
  Kolmekymmenvuotista taivalta ei yrityksessä isommin juhlittu.
  – Käpykakkua syötiin yhdessä. Se on meillä jokavuotinen perinne, Pekka Kallio nauraa.

Yritysverkosto on tärkeä
Kuhmon Ikkuna valmistaa vuosittain noin 15 000 ikkunayksikköä. Se tarkoittaa 10 500 ikkunaa vuodessa ja keskimäärin 40 ikkunaa työpäivää kohti. Ikkunatyyppien skaala on suuri, jotta asiakkaalle pystytään tarjoamaan yksilölliset ratkaisut.
  – Yksi mielenkiintoisimmista kohteista oli toimitus Saamelaismuseoon, Kallio muistelee.
  Yritys on PTY-laatusertifioitu ja sillä on käytössä ISO 9001:2008 laadunhallintajärjestelmä. Tuotekehitykseen on viime vuosina vaikuttanut energiatehokkuusmääräysten kiristyminen. Ikkunat täyttävät U-arvoltaan energiavaatimukset.
  Valtaosa tuotannosta on puualumiini-ikkunoita, joissa ulkopuoli on polttomaalattua alumiinia ja sisäpuite puuta. Puitteiden väri on vapaasti valittavissa. Ikkunoihin voi valita tarkoituksenmukaisen pintakäsittelyn ja kohteeseen parhaiten sopivat helavaihtoehdot.
  Perinteisten puuikkunoiden osuus tuotannosta on noin kymmenen prosenttia.
  Pekka Kallio pitää tärkeänä naapurissa toimivan Woodpoliksen kehittämistyötä, jonka seurauksena Kuhmoon on syntynyt rakentajia monipuolisesti palveleva puualan yritysverkosto.
  – Olemme toimittaneet ikkunat esimerkiksi Rovaniemen kahdeksankerroksiseen Kelo-opiskelija-asuntolaan, joka rakennettiin Elementti Sampo Oy:n valmistamista CLT-asuntomoduuleista, Kallio mainitsee esimerkkinä.

Teksti: Tuulikki Huusko

Karelia-Ikkunan toimitusjohtaja Otto Ahtonen seuraa alumiinityöstökeskuksen toimintaa.

Karelia-Ikkuna Oy on Vuoden puuteollisuusyritys

Puuteollisuusyrittäjät ry on valinnut 2019 Puuteollisuusyritykseksi joensuulaisen Karelia-Ikkuna Oy:n.
  – Arvostamme palkinnon korkealle. Se on myös kollegojen tunnustus yrityksellemme, toimitusjohtaja Otto Ahtonen sanoo.
  KareliaIkkuna on 1991 perustettu perheyritys. Molemmat perustajat ovat yhä toiminnassa mukana. Kauko Ahtonen toimii hallituksen puheenjohtajana ja Vesa Silvennoinenmyyntijohtajana.
Perustajasukuja on yrityksessä jo toisessa sukupolvessa. Otto Ahtosen sisar Elli työskentelee talouspäällikkönä ja veli Juuso tuotantopäällikön tehtävissä. Ari Silvennoinen toimii myynnin puolella.

Arvostettu ja reilu toimija

Palkitsemisen perusteissa todetaan, että Karelia-Ikkunan toiminta on vienyt koko alaa eteenpäin. Lisäksi yritys on aktiivinen, arvostettu ja reilu toimija alalla.
  – Suomen suurin suomalaisomisteinen ikkunatehdas, joka on onnistunut kasvamaan voimakkaasti ja tekemään tulosta vahvasti kilpaillulla toimialalla, perusteluissa kiitetään.
  Otto Ahtonen luonnehtii kasvua tasaiseksi ja hallituksi. Edellisen tilikauden liikevaihto oli 24,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonna kasvun arvioidaan olevan kymmenen prosentin luokkaa.

100 000 ikkunayksikköä vuodessa

Yrityksen päätuote on kaksipuitteinen sisäänpäin kääntyvä puualumiini-ikkuna. Valittavissa on useita erilaisia ikkunamalleja ja tyyppejä. Tuotanto on lähes 100 000 ikkunayksikköä vuodessa.
  Noin 6 000 m2:n suuruiset tilat ovat kahdessa eri kiinteistössä. Lisäksi Kerimäellä toimii kiinteitä ikkunoita valmistava alihankkija. Lasin yritys ostaa Haapajärveltä PL-Glas Oy:ltä.
  Henkilöstön määrä on 85, josta tuotannossa 72.
  Omaa myyntihenkilöstöä täydentää koko maan kattava myyjäyritysten verkosto. Ikkunoita toimitetaan ympäri maata. Suurimpia markkina-alueita ovat pääkaupunkiseutu, Tampere ja muut kasvukeskukset.

Kodeissa herkällä alueella

Tuotannosta yli puolet menee korjausrakentamisen kohteisiin. Suurin asiakasryhmä on taloyhtiöt. Ikkunoita toimitetaan myös rakennusliikkeille, julkiselle sektorille ja yksityisille kuluttajille.
  Suuri osa toimituksista tapahtuu avaimet käteen periaatteella. Ahtonen korostaa laadukkaan tuotteen lisäksi hyvän palvelun merkitystä.
  – Asennettaessa korjauskohteiden ikkunoita ollaan ihmisten kodeissa herkällä alueella.
  Asentamisessa yritys käyttää ulkopuolisia yrityksiä, joista monet ovat pitkäaikaisia kumppaneita.

Asiakas on keskiössä

Ikkunoiden energiatehokkuus on parantunut viime vuosina merkittävästi. Energiapihiydessä puupuite on erinomainen, mutta suurin kehitys on tapahtunut lasissa.
  – Energiankulutus on pudonnut jopa viidennekseen 1980-lukuun verrattuna.
  Yrityksen tuotesuunnittelun perustana on asiakaslähtöisyys. Esimerkiksi taloyhtiöiden asukkaiden asiakaspalaute hyödynnetään systemaattisesti.
  – Asiakkaille tärkeitä asioita ovat viihtyisyys ja helppokäyttöisyys. Myös ääneneristävyydessä suomalainen kaksipuitteinen ikkuna on korkeatasoinen, Ahtonen toteaa.
  Myös ekologisuuden merkitys on lisääntynyt. Karelia-Ikkuna on siirtynyt lasituslistoissa PVC:stä puuvalmisteisiin.

Pitkälle viety automatisointi

Yritys ei valmista tuotteita varastoon vaan tilauksesta asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Karelia-Ikkunan jo pitkään käyttämä ikkunakohtainen tuotanto on Ahtosen mukaan olennainen asia hallittavuudessa, tehokkuudessa ja laadun varmistuksessa.
  – Se on tärkeä, koska päivässä valmistuu noin 400 asiakaskohtaisesti suunniteltua ikkunaa ja erillisiä osia on paljon.
  Konelinjat on räätälöity yrityksen tarpeisiin ja tuotanto on pitkälle automatisoitu. Se varmistaa tuotannon sujuvuuden ja virheiden minimoinnin.

Teksti: Tuulikki Huusko
Kuva: Karelia-Ikkuna Oy

Toimitusjohtaja Matti Mikkolan mielestä puun käytön kasvun suurin mahdollisuus on rakentamisessa.

”Pitää uskoa itse ja puhua rohkeasti puusta”

Puutuote- ja huonekalualan yritysten ja toimijoiden pitää Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkolan mielestä puhua rohkeasti puualan mahdollisuuksista.
  – On näytettävä, että myös me itse uskomme niihin, hän kannustaa.
  Mahdollisuuksia toimialojen merkityksen kasvulle on paljon. Hakkuita lisäämättä Suomessa riittää raakaainetta jatkojalostukselle, sillä esimerkiksi 2017 noin 12 miljoonasta sahatusta kuutiosta noin yhdeksän miljoonaa meni vientiin sahatavarana.
  Reilu kymmenen vuotta sitten sahatavaraa käytettiin kotimaassa yli viisi miljoonaa kuutiota joko rakentamiseen tai jalostukseen. Nyt määrä on kolmen miljoonan kuution tasolla, sillä jalostuskapasiteettia on poistunut maasta erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Entisen määrän saavuttamiseksi käytön pitäisi lähes tuplaantua.
  – Siihen tuskin päästään, Matti Mikkola arvioi.

Kerrostaloissa ja opetustiloissa kasvua

Suurin mahdollisuus puun käytön kasvulle on Mikkolan mielestä rakentamisessa. Puun eduista on paljon tietoa ja teollinen puurakentaminen parantaa kilpailukykyä.
  Potentiaalia on Mikkolan mielestä ennen kaikkea kaupungeissa, joissa tonttimaan kalleus ohjaa rakentamista kerrostaloihin. Puurakenteisten kerrostalojen osuus uusista kohteista on nyt noin viisi prosenttia. Ruotsissa luku on yhdeksän prosenttia. Mikkola ei pidä Ruotsin tason saavuttamista mahdottomana.
  – Jo tämänhetkisellä tarjonnalla puurakenteisten osuus voidaan kaksinkertaistaa parissa vuodessa ja nelin tai viisinkertaistaa kohtalaisen lyhyessäkin ajassa, hän uskoo.
  Koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten kohteiden rakentamisessa puun käytön kasvu on viime aikoina ollut vahvaa ja näkymät ovat hyvät. Kehityksen taustalla on usein olemassa olevassa rakennuskannassa ilmenneet sisäilmaongelmat.
  – Kovinta kasvu on ollut opetusrakennuksissa. Vuonna 2018 puun osuus opetusrakentamisesta oli lähes 35 prosenttia, kun luku vuotta aikaisemmin oli 20 prosenttia.

Pientaloja kaupunkiin

Pientaloissa kasvun mahdollisuus on Mikkolan mielestä pieni, koska jo 88 prosenttia niistä on puurunkoisia. Lisäksi omakotitalojen aloitusten määrä on 10 – 15 vuoden aikana puolittunut, ja oli viime vuonna 7 500. Hän kuitenkin varoittaa luomasta vastakkaisasetelmaa, että maaseudulla rakennetaan matalaa ja kaupungeissa korkeaa.
  – Puupientaloilla on mahdollisuuksia kaupungeissakin. Se edellyttää kuitenkin talonvalmistajilta ratkaisuja tiiviiseen ja tehokkaaseen rakentamiseen, hän muistuttaa.
  Pientalopuolelle tarvitaan Mikkolan mielestä tehokkaita ja nopeita avaimet käteen ratkaisuja, sillä nuoret ikäpolvet eivät rakenna talojaan itse. Yksi keino on esimerkiksi omakotitalojen yhtiömuotoinen rakentaminen. Omakotiasujalle pitäisi pystyä tarjoamaan myös kokonaisvaltaiset palvelut, joihin kuuluu esimerkiksi kiinteistön huoltotyöt.
  Kasvua voi ja pitää hakea myös viennistä. Mikkola on tyytyväinen, että esimerkiksi Hirsitaloteollisuus ry:n uudessa strategiassa on vahva painotus viennissä.

Teksti: Tuulikki Huusko
Kuva: Puutuoteteollisuus

Kuhmo Oy:n markkinointijohtaja  Matti Sipiläinen (oik.) ja Metsäntuottajat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sainio  (keskellä) 
Wood from Finlandin vienninedistämismatkalla.

Ankeista ajoista uusiin mahdollisuuksiin

1980-luvun kulutusjuhlat vaihtuivat Suomessa 1990-luvun alussa lamaan. Puutuote ja huonekaluteollisuuden yritysten talous oli huonossa kunnossa. Nyt tilanne on parempi, mutta alan raaka-ainelähtöisyys on haaste.
  Yritysten kannattaa hakea kasvua viennistä ja hakeutua yhteistyöhön, sanoo Finnveran kehityspäällikkö Merja Hautaniemi.
  Merja Hautaniemi on seurannut puutuote ja huonekaluteollisuuden kehitystä erityisesti 1990-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin.
  – Yritysten taseet olivat 1990-luvulla raskaassa lastissa. Kannattavuus oli huono. Käyttökateprosentit olivat pieniä ja käyttökate saattoi olla jopa miinuksella. Omavaraisuusasteet olivat alhaiset. Yritykset olivat velkaisia ja lainaa oli myös vieraassa valuutassa, Hautaniemi listaa.
  Keinoja oman pääoman ehtoisen rahoituksen saamiseksi oli vähän. Oma pääoma sekä vieraan pääoman vakuus piti ottaa yrittäjän taskusta.
  Moni yritys joutui vaikeuksiin suuren velkamäärän vuoksi. 1990-luvun alun valuuttamarkkinoiden myllerrys laittoi yrityksiä ahtaalle. Lomautukset, irtisanomiset ja konkurssit olivat arkipäivää.

Oma liikkumavara on pieni

Talouden kohentaminen on puutuote ja huonekaluteollisuudessa yhä haasteellista alan raaka-ainevaltaisuuden vuoksi.
  – Raaka-aineen osuus kustannuksista on noin 80 prosenttia, joten yritysten oma liikkumavara kannattavuuden parantamiseen on hyvin pieni, Hautaniemi tarkentaa.
  Yritykset ovat valtaosin pieniä, lähes 90 prosenttia työllistää alle 10 henkilöä.
  – Pienet yritykset eivät pysty vaikuttamaan puun ostohintaan, vaan taso määrittyy suurten integraattien kautta. Tuotteiden myyntihintaa puolestaan ohjaavat globaalit markkinat.
  Hautaniemen mielestä puualaan liittyvien toimijoiden kannattaisi yhteistyössä hakea keinoja, joiden avulla raaka-aineen hintataso pysyisi nykyistä vakaampana.
  – Se olisi isossa kuvassa varmasti kaikille osapuolille parasta, hän uskoo.

Eteenpäin on menty

Merja Hautaniemen mukaan alan yritysten talous on haasteista huolimatta mennyt 30 vuoden aikana oikeaan suuntaan, vaikka tilanne on edelleen keskimäärin muuta teollisuutta heikompi.
  Esimerkiksi yritysten teknologian taso on kehittynyt. Mielikuva, että ala olisi vanhanaikainen ei vastaa todellisuutta, sillä yrityksissä on tehty investointeja ja kehittämistä.
  – Täytyy myöntää, että yrityskäynneillä itsekin monesti hämmästyin, kuinka moderneja tuotantolaitoksia meillä on, Hautaniemi kiittää.
  Helppoa modernisointi ei ole ollut. Alan tuotantoteknologia perustuu pitkiin prosesseihin ja koko linjaston uusimiseen pääomat eivät usein riitä.
  – Linjastoa joudutaan yleensä uusimaan pala palalta. Kun yhden pullonkaulan poistaa, jokin toinen kohta voi tulla uudeksi pullonkaulaksi, Hautaniemi kuvaa.

Euro vähensi kilpailukeinoja

Euron käyttöönotto vuosituhannen vaihteessa vaikutti yritysten toimintaan. Suomen vienniltä katosi yksi kilpailukeino tärkeimpään kilpailijamaahan Ruotsiin verrattuna. Tällä on ollut merkitystä esimerkiksi saha ja huonekaluteollisuudelle.
  – Hintakilpailukykyämme ei voi parantaa valuuttakurssin avulla. Kruunussa pysynyt Ruotsi on tätä keinoa käyttänyt, Hautaniemi huomauttaa.
  Suomen huonekaluteollisuudessa laskettiin 2000-luvulla paljon ruotsalaisjätti Ikean varaan, mutta odotuksissa petyttiin. Merja Hautaniemen mielestä Ikean vaikutukset alalle ovat kahtalaiset. Alihankkijoita kilpailutettiin rankasti ja sopimukset saattoivat loppua hyvin nopeasti.
  – Mutta ne, jotka mankelista selvisivät, oppivat varmasti paljon esimerkiksi laadun ja mittatarkkuuden merkityksestä.
  Ikean kaupan romahduksen seurauksena huonekalujen tuotanto ja vienti on vähentynyt voimakkaasti ja tuonti lisääntynyt. Nyt huonekaluja tuodaan lähes nelinkertaisesti vientiin verrattuna.
  Vuonna 2017 huonekalualalla oli myönteisiä merkkejä. TEM:n toimialaraportin mukaan liikevaihto nousi yli 1,1 miljardiin euroon eli 2012 tasolle. Vientikin kasvoi hieman.

Ketterät sahurit

Suomalaiset sahat ansaitsevat Hautaniemen mielestä kiitoksen.
  – Sahurit ovat olleet ketteriä ja etsineet aina uusia ja erilaisia vientimarkkinoita.
  Kasvaakseen puutuote ja huonekalualan yritysten pitää Hautaniemen mielestä hakea mahdollisuuksia viennistä. Koska Suomi on etäällä suurista markkinoista, yhteistyön lisääminen on avainasia. Hyvä esimerkki on Business Finlandin ja Sahateollisuus ry:n yhteinen vienninedistämisohjelma Wood From Finland.
  – Wood From Finland on tuottanut tulosta. Soveltuisiko se malliksi myös muille puualan tuoteryhmille, Hautaniemi kannustaa miettimään.
  Yritykset voisivat koota yhdessä ”iskuryhmän” kartoittamaan esimerkiksi Kiinan markkinoita.
  – Kannattaisi tutkia, mitä tuotteita voi korvata puupohjaisilla ratkaisuilla.
  Yhteistoimintaa kannattaa muutoinkin lisätä. Esimerkiksi rakentamista palvelevan puutuotealan yritykset voisivat yhdessä tarjota entistä kokonaisvaltaisempia ratkaisuja.

Ainutlaatuinen materiaali

Toimialojen yritysten määrän pitkään jatkunut lasku huolestuttaa Hautaniemeä. Sukupolvenvaihdokset ovat ensiarvoisen tärkeitä, sillä onnistuessaan ne voivat tuoda uusia ideoita liiketoimintaan.
  – Nuori sukupolvi voi katsoa haasteita ennakkoluulottomasti ja löytää aivan uusia ratkaisuja.
  Haasteista huolimatta Hautaniemi uskoo vahvasti puualan tulevaisuuteen.
  – Meillä on ainutlaatuinen raaka-aine, osaavia ihmisiä ja yrityksiä. Kehittämistä tarvitaan ja sitä pitää tehdä pitkäjänteisesti. Ei kannata odottaa äkillisiä tuloksia.
  Entä miten yrittämisen edellytykset ovat muuttuneet 1990-luvun taitteesta?
  – Esimerkiksi innovaatioihin on nyt helpompi saada rahoitusta. Tuotekehitykseen on enemmän välineitä, kuten esimerkiksi joukkorahoitus.

Teksti: Tuulikki Huusko
Kuva: Wood from Finland

Lahden ammattikorkeakoulu tekee puutekniikan koulutuksessa tiivistä yhteistyötä huonekaluvalmistaja Iskun kanssa. Kuvassa PUU17-ryhmä on lehtori Jari Suomisen (toinen vas.) johdolla vierailulla Iskun uusissa tuotantotiloissa, joita esitteli Iiro Paappanen (oik.).

Osaavan työvoiman puute puutuote- ja huonekaluteollisuudessa kasvaa

Osaavan työvoiman puute puutuote- ja huonekaluteollisuudessa kasvaa. Nuorten ikäluokkien koon pienentyessä kilpailu työvoimasta kiristyy tulevaisuudessa.
  Puutuoteteollisuus ry kartoitti äskettäin yhdessä TTS:n kanssa alojen koulutuksen tilanteen. Selvityksen rahoittivat Metsämiesten säätiö ja Puumiesten Ammattikasvatussäätiö.
  – Aloituspaikat ovat romahtaneet kaikilla koulutusasteilla ja opettajien tiedot eivät ole ajan tasalla, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola tiivistää selvityksen tuloksen.

Lahden amk:ssa hyvä suunta

Selvityksen mukaan toisen asteen puualan perustutkinnon aloituspaikat ovat puolittuneet vuodesta 2014 ja ammattikorkeakoulutasoinen koulutus on pudonnut kolmasosaan entisestä. Yliopistotasolla puutekniikan koulutusta ei ole käytännössä lainkaan.
  Puutekniikan ammattikorkeakoulutason koulutus on kuitenkin lähtenyt nousuun aallonpohjastaan. Erityisesti Lahden ammattikorkeakoulu on kääntänyt kehityksen suuntaa kaksinkertaistamalla sekä opettajien että vuotuisten aloituspaikkojen määrän.
  – Vuonna 2019 sisään otettujen puutekniikan insinöörien aloituspaikkamäärä on meillä 70 opiskelijaa, mikä on kaksinkertainen 2017 tasoon verrattuna, tekniikan lehtori Jari Suominen huomauttaa.

Rakennusalalla puun osuus liian pieni

Rakennusalalla puun osuus opetuksen sisällössä on riittämätön. Puurakentamisen lisääntymistä hidastaa puute osaavista rakennesuunnittelijoista.
  Kaiken lisäksi koulutuksen sisältö ja yritysten tarpeet eivät kohtaa.
  – Opetetaan edelleen katosten rakentamista, kun pitäisi opettaa teollista puurakentamista. Koulutuksessa pitää herätä siihen, että robotit ja digitalisaatio etenevät vauhdilla, Mikkola sanoo.

Yritysten otettava vastuuta

  Koulutuksen vähenemisen syynä on hakijoiden määrän lasku. Myös yrityksillä on Mikkolan mielestä peiliin katsomisen paikka, sillä puutuoteteollisuuden työt eivät näytä nuorten silmissä kiinnostavilta.
  Nuorilla ei ole riittävää käsitystä siitä, että puuala on kansainvälinen ja automatisoitu ja yrityksissä hyödynnetään digitalisaatiota.
  – Esimerkiksi pienikin sahalaitos saattaa tehdä kauppaa kymmeniin maihin. Enemmänhän alan ihmisiä tapaa Pekingin kuin Helsingin lentokentällä!
  Yritysten pitää Mikkolan mielestä lisätä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Hän nostaa hyväksi esimerkiksi huonekaluvalmistaja Iskun, jonka vanha teollisuusrakennus Lahdessa on muutettu niin, että yritys ja Lahden ammattikorkeakoulu toimivat sen suojissa symbioosissa.
  Yritysten pitää Mikkolan mielestä olla aktiivisia, vaikka se vaatiikin niiltä resursseja. Keinoja on paljon.
  – Kannattaa tarjoutua esimerkiksi hoitamaan koulutuksesta joitakin osia. Yritysten edustajat voivat toimia mentoreina. Opiskelijoille pitää tarjota kesätöitä ja opinnäytetöiden aiheita.

Teksti: Tuulikki Huusko
Kuva: Lahden ammattikorkeakoulu

Aasiassa vuokralaisen pitää huolehtia itse tarvitsemansa seinät ja pintamateriaalit. Siksi siirreltävät moduulitilat ovat suosittuja.

Taiga Concept Oy pyrkii puupintaisten ja äänieristettyjen moduulitilojen myynnissä
Aasian markkinajohtajaksi.

Nuori kasvuyritys Taiga Con-cept Oy pyrkii puupintaisten ja äänieristettyjen moduulitilojen myynnissä Aasian markkinajohtajaksi. Tuotteita käytetään julkisten tilojen ja toimistojen tilaratkaisuissa.  – Luotamme puuhun ja laatuun, toimitusjohtaja Maarit Sinikangas sanoi helmikuussa Kuopiossa järjestetyssä Kasvua ja vientiä puualalle -seminaarissa. Kuopiolaisen Taiga Conceptin kasvutarina on vaikuttava. Yrityksen perusti Maarit Sinikankaan isä vuonna 2015. Maarit Sinikangas tuli yritykseen 2017, jolloin tuotteet ja koko organisaatio laitettiin uusiksi. Yritys keskittyi vuoden aikana tuotekehitykseen ja myynnin toimenpiteet minimoitiin.

Mikael Knifin mukaan bioetano-litehdas työllistää suoraan 16 henkilöä ja välillisesti 25-30 henkilöä. Erityisesti kunnossa-pitoa on ulkoistettu. Taustalla näkyy laitoksen tislaamo.

Kajaanin bioetanolitehdasta hiotaan kasvua varten.

Entisissä UPM:n paperitehtaan tiloissa toimiva St1 Cellunolix Kajaani jalostaa viereisen Pölkky Oy:n sahan purusta bioetanolia. Laitos on lajissaan ainoa koko maailmassa.
   
Myyntipäällikkö Mikael Knif esitteli bioetanolilaitoksen toimintaa maaliskuussa Ka-jaanissa Kainuun Puumiesten järjestämillä valtakunnallisilla puun mittauspäivillä. Kaksi vuotta tuotannossa olleen tehtaan päätuote on bioetanoli, jota käytetään bensiinin seoskomponent-tina. St1:n kotimarkkinan muodostavat Suomi, Norja ja Ruotsi, joissa sillä on noin 1 400 tankkausasemaa.

Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli rakennuttaa Joensuun Penttilänrantaan Suomen korkeimman, 14-kerroksisen puukerrostalon.

Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse Joensuu nousee kovaa vauhtia

Joensuun Penttilään Pielisjoen rantaan nousee Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo Lighthouse. Sen rakennuttaja on Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli.Rakennuksen runko-osa on valmis tämän vuoden lopulla ja koko talo elokuussa 2019. Asuntoja valmistuu yhteensä 117. Lighthouse toteuttaa osaltaan Joensuun kaupungin strategiaa puurakentamisen edistämisestä. Lähes 50 metriin kurkottava rakennus on toteuttajilleen tärkeä referenssi.Lue koko RIA-lehden artikkeli.

Kaarle Holmbergin uusimpia töitä on Viva Kuhmo! Tuoli on suunniteltu Kuhmon uuden puukoulun juhlasalin tarpeisiin.

Puun suosio sisustamisessa kasvaa

Sisustusarkkitehti SIO Kaarle Holmberg uskoo, että puulle on avautumassa uusia mahdollisuuksia sisustamisessa.Holmbergillä on asiaan perspektiiviä, sillä hän on toiminut sisustusarkkitehtina ja huonekalujen suunnittelijana jo vuodesta 1975 lähtien.
Kaarle Holmberg kannustaa alan yrityksiä verkostoitumaan ja kehittämään yhdessä kokonaisia tuoteperheitä. Hänen mielestään yhteistyön mahdollisuuksia kannattaa hakea myös puutaloteollisuuden kanssa.

Tuupalan uusi puukoulu on Suomen ensimmäinen CLT-massiivipuulevyistä rakennettu puukoulu. Se vihittiin käyttöön helmikuussa 2018.

Kuhmon Tuupalan uusi puukoulu tarjoaa opetustilaat esiopetukselle ja ala-asteelle

Puutuoteollisuudesta elävässä Kuhmon kaupungissa aloitettiin vuonna 2018 uusi aikakausi, kun Suomen ensimmäinen CLT-massiivipuulevyistä rakennettu Tuupalan uusi puukoulu vihittiin käyttöön helmikuun 28. päivänä. Uusi puukoulu tarjoaa terveellisen ja virikkeitä täynnä olevan oppimisympäristön esikoululaisille sekä ala-asteelaisille. Puukoulun juhlasalissa on kiinnitetty huomiota akustiikkaan, joten siellä voidaan järjestää esimerkiksi Kuhmon Kamarimusiikin konsertteja.

PALVELEMME
Huzza Oy
Kainuuntie 9
88900  KUHMO
Puhelin 044 332 5330 Sähköposti info(at)huzza.fi

YHTEISTYÖSSÄ

MENU